Kirjoitettu

Cowspiracy -dokumentti ja kuinka väärässä olinkaan vegaanin ruokavalion suhteen

Okei, myönnetään, että oon about neljä vuotta myöhässä aiheeni kanssa, eli Cowspiracy -dokumentin katsomisen ja ruokavalion miettimisen kanssa. Edellisessä ruokavalioita kyseenalaistavassakin postauksessa kyseenalaistin niin ikään vegaanin ruokavalion, mutta nyt näen sen hieman eri valossa Cowspiracy -dokkarin jälkipuinneissa.

Cowspiracy -dokumentti

Mikäli joku on vielä onnistunut välttymään kyseiseltä dokkarilta yhtä pitkään kuin minä, niin se on siis ympäristön tuhoutumisesta ja sen syistä. Dokumentin tekijä huomaa alkumetreillä, että ylivoimaisesti suurin ongelma ympäristön, sademetsien ja koko telluksemme ylipäätään tuhoutumisessa on agrikulttuuri. Okei, on ehkä vähän noloa kirjoitella tästä näin muutaman vuoden viiveellä, mitä puitiin Docventuresin vauhdittamana ympäri Suomea jo vuosia takaperin. Mutta koskaan ei ole liian myöhäistä. Asiaan, dokumentissa siis haastatellaan erinäisiä tahoja kysellen luonnon tuhoutumisesta, vastuullisuudesta ja ympäristöystävällisyydestä. Kohteena ovat mm. ympäristöjärjestöt, farmarit, agrikulttuuribisneksen pyörittäjät sekä tutkijat. Tätä ennen, dokumentin tekijä Kip Andersenille oli käynyt kuitenkin vallan selväksi, että agrikulttuuri on aivan eri luokassa ympäristön tuhoutumisen suhteen kuin vaikkapa liikenne ja muut päivittäiset hiilijalanjälkiteot. Kiusallisimmin tähän faktaan liittyviin kysymyksiin vastailivat kuitenkin juurikin ympäristöjärjestöt, vältellen koko seikan kommentointia, ignoraamalla koko faktan tavoitteistaan ja Greenpeacen jopa suostumatta koko haastatteluun. Sen sijaan itse karjan ja agrikulttuurin parissa työskenteleville nämä asiat olivat luonnollisesti huomattavasti tutumpia ja he myös kertoivat rehellisemmin siitä, miten asiat ovat. Kaiken kaikkiaan lopputuloksena oli kuitenkin se, että ylivoimaisesti pahin ympäristöä tuhoava asia on valtaisa lihansyönti ja -tuotanto. Tarkemmat luvut, argumentit ja speksit voitte luonnollisesti katsoa kyseisestä dokumentista, mikäli jostain syystä ette ole vielä siitä katsoneet (löytyy Netflixistä).

cowspiracy dokumentti vegaani

Ympäristöystävällisyyden ja vastuullisuuden ongelma on rajojen määrittäminen

Dokumentissa oli luonnollisesti esillä eri tahojen luomat sertifikaatit, joiden perusteella esimerkiksi kalastamista voidaan kutsua vastuulliseksi. Niin ikään dokkarissa Cowspiracy esitteli sikafarmin, joka toimi eläinten kannalta mahdollisimman hyvinvointia kunnioittaen, suuren tilan ja luonnollisen elinympäristön mahdollistaen. He eivät kokeneet luovansa tällä juurikaan hiilijalanjälkeä ja sanoivat tekevänsä sitä, koska rakastavat eläimiä. He kuitenkin vastasivat kysymykseen, että alueilla missä moinen metodi ei ole mahdollista, ei tulisi syödä lihaa. Tämä käy mielestäni järkeen, mutta miten tämän voi toteuttaa, kun kysyntä on paljon suurempi?

Toinen esimerkki oli kanafarmi, jossa lihantuotantoon menevä siipikarja tapettaisiin noin 42 päivän iässä ja munivat kanat sen sijaan sitten, kun tuotanto alkaisi heikentyä. Tässä kohtaa piilee mielestäni ongelma: tämä on tietenkin tehokkkuuden kannalta ajateltu järkevimmäksi ja kestävimmäksi tavaksi toimia ja toimien näin, farmarit kokevat tietenkin tekevänsä oikein. Näinhän luonnonvaroja kulutetaan vähemmän, kun toimitaan tehokkaasti ja siipikarjan kasvun kannalta optimaalisesti. Mielestäni ei voi siis suoraan myöskään syyttää näitä, jotka toimivat agrikulttuuribisneksessä, ottaen tietenkin huomioon että heidän elantonsa on siitä riippuvainen. Miten voidaan siis määritellä vääräksi jokin, mikä on toiselle täysin oikein ja järkeenkäyvää monien tahojen perusteella?

Lihan kysyntä ja hinta

Ongelmana onkin se, että maapallo on yksinkertaisesti aivan liian pieni ja vähäresurssinen siihen, että kaikille voitaisiin tuottaa luomulihaa tai lihaa ylipäätään. Se ei yksinkertaisesti ole mitenkään mahdollista. Niinpä lihan kysynnän tulisi laskea. Asiaa ei tietenkään helpota se, että liha on halpaa. Mielestäni hinnan pitäisi siis nousta huomattavasti, niin että siitä tulisi luksustuote. Saattaa kuulostaa eriarvoiselta, mutta näin ollen voitaisiin luoda paljon enemmän maanviljelysaluetta ja viljellä ruokaa ihmisille eläinten sijaan. Tämä olisi vieläpä moninverroin tehokkaampaa ja helpompaa kuin karjatalous. Näin ollen ruokaa riittäisi kaikille ja kulutettu maa voisi pikkuhiljaa palautua vihreämmäksi palloksi eläimineen päivineen. (Kuten heikosta luonnontieteellisestä sanastosta varmaankin jo huomasit, tämä ei ole mitenkään omaa alaani, mutta ei anneta sen häiritä tärkeästä asiasta kirjoittelemista.)

Time to break fast #breakfast #breakslow #mondaymorning

A post shared by Sini Hietaharju (@sinimalism) on

Lihansyönti on niin normaalia, että se ei ole väärin

Toinen muutoksen haaste on se, että lihansyönti on niin normalisoitunut niin suomalaisessa kuin monissa muissakin kulttuureissa, ettei sitä ajatella mitenkään vääränä. En itsekään vielä tänään Tandoori Chicken -annosta lounaalla syödessäni miettinyt. Agrikulttuurissa ei ole mitään väärää, kuten yllä pohtimani tehokkuusajattelun kautta voinee päätellä. Ruokakauppojen lihanmyynnissä ei ole mitään väärää, sillä se on vain kysyntään vastaamista ja tarjoamalla sitä, mitä asiakkaat haluavat, sama pätee ravintoloihin. Miten tällaisen asian voi muuttaa ja mieltää vääräksi, mikä on monelle se oikea tapa ja jopa elinehto? Sanoisin, että pienin askelin ja kokeiluin suunta voi olla oikea. Cowspiracy -dokumentin katsomisen jälkeen voi ehkä olla se olo, että kaikki pitää tehdä heti nyt nopeasti, mutta sitten on myös ihmisiä kuin minä ennen dokumenttia, jotka eivät tiedä asiasta ja agrikulttuurin faktoista luonnon kannalta niin paljoa. Tämän oikeaksi mielletyn, tavallisen  elämäntyylin muokkaaminen ja leimaaminen vääräksi kuulostaa lähinnä hyökkäävältä ja tällöin luonnollisesti ihminen laittaa suojamekanismit päälle. Kukapa haluaisi yhtäkkiä olla syytetty siitä, että tekee jotain väärin, mitä ei ole ikinä ennen tullut ajatelleeksi? Kokisin ainakin oloni hyökätyksi ja olisin vielä enemmän eri mieltä kuin nämä aktivistit. Seuraavassa pohdinkin hieman tätä yhtäkkistä veganismia ja voisiko jo sanoa yhteisöä.

Miksi vegaanista ruokavaliosta on tehty niin sairaan ärsyttävä trendi?

Nyt haluaisinkin olla vegaani (tai edes kasvissyöjä), mutta koska koen että heidän koko yhteisölle on jostain syytä muodostunut hyvinkin ärsyttävä maine, en haluaisi siis kertoa kenellekään olevani vegaani. Enkä olekaan, vaan ajattelin sen sijaan pikkuhiljaa kokeilla vähentää eläinperäistä ruokaa ja lisätä kasviperäistä. Sen ei tarvitse tapahtua päivässä eikä viikossa ja siihen voi tulla välillä poikkeuksia. Haluan silti kokeilla ja haastaa itseäni. Ostamme joka tapauksessa kotiin hyvin harvoin lihaa, joten muutos ei olisi aivan liian radikaali. Yksi suurimmista haasteista olisi sen sijaan kysyä ravintolassa ”is this vegan” tai ylipäätään sanoa julkisesti olevansa vegaani. Mielestäni tälle koko maailman pelastavalle ruokavaliolle on saatu luotua erittäin ärsyttävä maine. Ehkäpä se johtuu osaltaan tuosta niin sanotusta hyökkäämisestä? Nämä vegaanit ja joille asia on sydämen asia, he eivät ole osanneet artikuloida asiaa niin, ettei se kuulostaisi hirveältä hyökkäykseltä muiden elämäntapoja vastaan. En itsekään haluaisi kuulla, että olen elänyt koko elämäni väärin – ei kukaan halua kuulla sitä. Hyökkääminen ei siis ole ratkaisu ja ihmiset eivät toimi kuin koneet, tämän olemme ehkäpä joistain ihmisten johtamistarinoistakin jo huomanneet. Siksi kaikkien olisikin mielestäni syytä katsoa Cowspiracy, sillä se ei pakota ketään mihinkään, vaan se herättää ajattelemaan. ”En halua että ajattelet kuin minä, vaan haluan että ajattelet.”

Loppulauseena todettakoon, että tuon ärsyttävän vegaanileiman välttelyn lisäksi toinen suuri äkkiseltään mieleeni tuleva ongelma olisi juustosta luopuminen. Kerro ihmeessä mielipiteesi dokkarista, tästä tekstistä tai miten itse teet valintojasi ruokavalioon tai ympäristöystävällisyyteen liittyen. Myöskin kaikenlaisia neuvoja ja vinkkejä otetaan vastaan! Kommenttiboxin löydät alhaalta, mikäli kyllä-ei vastauksen jälkeen on painavampaa asiaa 😉

Only way to survive #monday = #gingershot #mondag #montag #maanantai

A post shared by Sini Hietaharju (@sinimalism) on

2 kommenttia artikkeliin ”Cowspiracy -dokumentti ja kuinka väärässä olinkaan vegaanin ruokavalion suhteen

  1. Mielenkiintoista pohdintaa, eikä haittaa vaikka tästä puhutaan aina vaan. On puhuttava niin kauan, kunnes jotain muutosta aikaan saadaan. Parasta tässä tekstissäsi on epäröinti, sillä se on tuttua minullekin. Ei kaikkea voi noin vain hetkessä omaksua.
    Minä säälin eläimiä. Vaikka niitä kuinka luomusti ja rakkaudella hoidettaisiin, ne kuitenkin lopulta viedään teurastamoon. Ajatuskin tuntuu niin kauhealta, etten sitä siksi usein ajattele. Sillä minä vielä syön lihaa jonkun verran. Koska kasviksien kanssa minulla on paljon rajoitteita Ja koska kasvistuotteissa on monia aineita, joko pellolta suoraan tulleita tai niihin valmistusprosesseissa ympättyjä, jotka eivät ole ihmiselle hyväksi, enkä ole toistaiseksi jaksanut niihin perehtyä ja etsiä terveellisintä ja minulle sopivaa valikoimaa.
    Yritän kuitenkin syödä ylipäätään vähän, ja lihaa aina vain vähemmän.

    1. Anteeksi vähän myöhässä vastaus Eeva, mutta kuten sanoit, tämä aihe ei koskaan vanhene. Ja niinpä, eipä tuota lihantuotantoprosessia sinällään tule ikinä ajateltua kun lihaa syö, jotenkin siitä on tullut niin normi. Jotenkin ihminen on ruvennut ajattelemaan, että nuo karjaeläimet olisivat jotenkin vähemmän arvokkaita kuin muut eläimet tai ihmiset, ja siten niiden kasvatus ja teurastus olisi ok niin kuin se nyt on.
      Toisekseen juurikin tuo, kun suomalaisessakin, ja monessa muussakin kulttuurissa lihansyönti on niin yleinen normi, se on se tavallinen ruokavalio. Lisäksi se on toki myös tärkeä elinkeino.
      Itse olen pikkuhiljaa lisännyt kasvisten syöntiä ja en enää osta kotiin lihaa juuri ollenkaan. Ulkona syödessä en mieti niin tarkasti.
      Tuohon perehtymiseen liittyen, voihan sitä aina ottaa vaikka yhden uuden kasviksen ruokavalioonsa ja katsoa sopiiko se 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.